They told me in my dream I am so tiny could fit into a paper plane. I tried getting up but my hands were numb and I fell back and tried to hide the fact my hands had turned into wings with thin brown and grey feathers. I hope they didn't notice.

The grass surely is greener on the other side, thought Marty to himself.

There are times I’m happy because I’m not sad.

...and not the other way around. Serious. Really.

Mulla on aina sama ilme näissä psykologisissa omakuvissa, ehkä just siks että piirrän aina omakuvan silloin kun olen erityisen tuollaisessa tunnelmassa.

"Free thin king -player" ihan oma keksintö, patentoin tämän pian, ja sitten joudutte maksaan kun ette kuuntele luennolla!

Episode Four: A Conflict of Interest
Hacker: Don't tell me about the press. I know exactly who reads the papers: The Daily Mirror is read by people who think they run the country; The Guardian is read by people who think they ought to run the country; The Times is read by the people who actually do run the country; The Daily Mail is read by the wives of the people who run the country; The Financial Times is read by people who own the country; The Morning Star is read by people who think the country ought to be run by another country; And The Daily Telegraph is read by people who think it is.
Sir Humphrey: Prime Minister, what about the people who read The Sun?
Bernard: Sun readers don't care who runs the country, as long as she's got big tits.

20 vuotta, Ainakin, meni siihen että kauan kaivattu rääkyminen saapui. Olihan se jo odotettavissakin, lähi-idän kansannousujen ja uusien intifadojen jälkeen, persujen vaalivoiton ja helsingin anarkistipommien tiimoilla, että pian se meilläkin alkaa. Huhtikuussa tunne oli jo niin käsin kosketeltavaa, että siitä oli helppo työstää hyvää oloa ja tulevaisuuden siinnelmiä... ja nyt se sitten on viimeinkin totta ja ajankohtaista. Viime yönä kaikenlainen puuha ja touhu rusentui pilamielisestä väännöstä osapuolten väliseen naljailuu, korvien näykkimiseen ja ennenkuulemattomien hävyttömyyksien säveltämiseen; sora lensi ja puunpilke kasautui pinnistelyjen ja ponnistelujen takia kuopiksi ja harjuiksi, joistain kohti se oli myös kokonaan rapautunut pois, niin että pohjimmainen kerros tuli näkyviin. Kilisevät ja kolisevat esineet nostivat suuren innostuksen pintaan ja sen aallolla oli hyvä ratsastaa ylös siitä aallonpohjasta. Yritimme antaa niille nimiä, mutta edelleenkään kukaan ei vaikuta varmalta omasta roolistaan, saatika tunnusta kaikkia itseensä, tai toiseen liitettyjä, ei vielä vakiintuneita kutsuntoja. Paperipusseihin päänsä tunkeneina he valuivat pitkin maita, pelottavan näköisinä ja uhmaava, tuhansien jalkojen töminä kiiri jopa villojen ja vällyjen alle, laskoksien kautta korvakäytäviin, ja vaikka sen yritti unohtaa, sitä ei voinut kokonaan sulkea pois. Yöllä ei kulunut hetkeäkään niin, etten olisi syvällä mielessäni tiedostanut selkeää uhkaa, siitä että herään kun joku kumartuu vuoteeni ylle ja lyö silmäni puhki, murjoo naamani, tai että päältäni marssitaan, talon seinät sortuvat, astiat putoavat hyllyltä ja maailmani murenee hiekaksi. Neljäntenä päivänä tilanne oli jo toinen, siitä oli tullut kuin arkipäivää; riehakkaat äänet kuulostivat hiljaisuudelta ja rääkyminen tutummalta kuin linnun viserrys olisi tuntunut koskaan; kaatuvat esineet ja repeilevät kankaat olivat vaienneet myrskystä huminaksi korvissani, ja yönkin saatoin nukkua, valheellisen rauhaisin mielin tuntematta suurempaa pelkoa. Näin väsymyksen eri osapuolten silmistä, väsymyksen ja rauhan, tietynlaisen tottumisen ja arjestumisen. Vaikkei riehakkaasta riekkumisesta tullut loppua, se alkoi käydä meille kovin arkipäiväiseksi, peräti kotoisaksi. Pelästyisin varmaan enemmän jos se loppuisi.

The Little Most Creatures

KikiMao


Kukunor



Here are the Little Most Creatures which will be the best toys of ours for the next 20 years. Kukunor is a little shy man and Kikimao is a brave bitch ^^